Doris & Duke Second Hand (ja vähän muutakin Porvoota)

Päivän asu:

keltainen tukkahuivi kirppikseltä,

vyö jostain valtavirtapuljusta parilla eurolla,

laukku Fidalta 12 eurolla (!!), 

Marimekko-mekko Ansa Second Handista

ja kengät jotkut vanhat läpyskät.

Ja sehän on siis jälleen kaunis kesäpäivä Porvoossa. Se kuuluu jokaiseen vuoteen. Tällä kertaa emme olleet pelkästään huviajelulla, vaan näyttämässä autoa eräälle tulevalle hääparille. Ja samallahan voi suorittaa shoppailua. 

Kun hääpari oli hyväksynyt auton, ja minä tapani mukaan kuvannut matkan päästä ihmisiä, jotka kuvaavat itseään automme kanssa, päästiin kirppisasiaan. Heti kirkon vierestä löytyi hurmaava minikahvilakioskikirppis, tai mikä sen nyt olikaan. En ostanut tavaraa, ostin todella hyvän muffinssin todella ystävällisellä palvelulla. Suosittelen.

Seuraava kohde: aiemmin Miljoonatorina tunnettu Kellarikirppis (joka sijaitsee osuvasti Rihkamakadulla). Varoitus: täällä haisee. Ummehtunut, nimensämukainen kellarituulahdus iskee vastaan heti ovella. Rohkeasti sekaan vaan – mutta mieti tarkkaan, haluatko ostaa täältä jotain, mistä et voi pestä hajua pois. Toisin kuin monelta muulta kesäksi hiljenevältä kirppikseltä täältä näköjään tekee heinäkuussakin hyviä löytöjä. Oma saldo: pari perustoppia (vihdoinkin kivoja/ehjiä/sopivia!), punaiset uudet remmisandaletit kolmella eurolla (kustomoitaviksi), 50-lukuisen pastellikukkainen pöytäliina ja pieni vanha pitsiliina (eurolla kappale) sekä vanha teollisuuslamppukupu (Nesteen jalostamolta, pääsee meillä vessan kattoon).

Kellarikirppiksellä kävimme, koska retken pääkohde ei ollut vielä auki. Aivan kirkon lähellä, Kirkkokadulla, sijaitsee Doris & Duke Second Hand. Ou nou, itku, täällä on vaikka mitä. Uutta ja vanhaa, vielä vanhempaa ja vintagea. Second handia, kenkiä ja peltikylttejä. Siis ihana. Siis apua. Ukko lähtee limuostoksille, pirr pirr, haloo, eiku mä oon vieläki sovituskopissa.

Tällä kertaa mukaan lähti (vain) kaksi mekkoa (eikä yhtään kenkiä), mutta niistä lisää myöhemmin. Paljastan vain sen verran, että täydellisen pikkumustan metsästys on päättynyt. Ja että tähän puotiin aion tulla uudelleen.

 

Doris & Duken nettisivu tässä ja Facebook-sivu tässä.

Punaherkkumehua ja kengitystä, lomapäivän rauhaa

Väliaikatiedote pitkän tauon jälkeen:

talossa ja pihalla on tapahtunut paljon, eikä akka ole jaksanut lomalla postailla. Nyt on hetki aikaa: ensimmäinen mehumaijakokeilu porisee hellalla, kirpputoreilta kerätyt lasipullot kuumenevat uunissa, ukko ja kakara pörisevät (ehkä?) puistossa. Minä istun ja odotan, odotellessani ideoin terassia Tiki Style -kirjan kanssa, luen huvikseni Panu Kailan palstaa (asiaa hirsitalojen kengityksestä) ja fiilistelen Radio Nostalgiaa (juuri nyt: "Bye bye miss American Pie... Do you believe in rock'n'roll, can music save your mortal soul?")

Muistan vain hämärästi lapsuuden mummolareissuilta mehujen pullotuksen. Ensin kerättiin kauheasti, sitten koko talo tuoksui koko päivän kuumalle mehulle (vaikka oli helle, tuoksui pulkkamäen jälkeiseltä ololta) ja keittiöön ei saanut mennä häiritsemään, paitsi ihan hiljaa jos oli tosi tärkeää asiaa.

Jaha, nyt alkaa tapahtumaan! Bye bye...