Ei päästy jouluksi kotiin. Mutta tänäänpä olen yrittänyt tavoittaa vuokraisäntää, jotta irtisanoisin evakkosopimuksemme. Kohta mennään!
En ole joutanut juuri kirjoittamaan viime aikoina. Kaikki vapaa-aika kuluu kaupoilla – olivat ne sitten rakennus- tai sisustusostoja. Rautian kaveri hihkaisi minulle tänään jo vähän liiankin tuttavallisesti: "Kato moi taas." Kaikki päätökset on tehty ja ainoastaan keittiön ja vessan välitilan seinälaatat ostamatta, nekin tosin jo löydetty. Parketti on yli puolen välin, kosteiden tilojen työt alkaneet ja keittiö (Rakennusapteekin lankavetimineen, toim. huom.) on tiskiallasta vaille valmis. (Jos Ikea ei olis toimittanut mittatilaustasoa klommoisena niin allaskin olis jo paikallaan.) Kolme rullaa Helsinki-tapettia odottelee seinälle pääsyä, evakkokämpässä pakkaaminen alkanut, ja huonekalujakin on jo uskallettu ostaa.
Edellinen soffa meni kaatikselle, sitä kun ei voinut oikein pestä.
Toiveissa oli vanhanmallinen, muttei vanha. Ja vuodesohva.
(Tai ei sen tarvii olla vaalee jos on muuten täydellinen.)
Jostain sain taas vinkin ja ekan linkin, jonka jälkeen kirjoitin googlen hakuun "anson sofa".
Tämäpä olisi ollut varsin oikean näköinen ja oloinen:
 |
| Tämäkin olisi juurikin aika ihana. |
Löysin myös Moroso-nimisen italialaisen firman, jolla on pelkkiä soffia, ja toinen toistaan hienompia:
Mutta koska elämä on, niin meillä tämä:
Joo, se on Ikean rimpula. Niinkuin kaikki muukin tässä mun elämässäni nykyään. Paitsi eteisen kaapit, jotka ovat kotimaiset laaturimpulat suoraan Sotkasta.
Kivaa tässä on se, että siitä saa myös vaalean. Mikään ei ole niin näppärä kuin Ikean insinööri, sen olen todennut aika monen kaapin ja laatikon kanssa viime aikoina. Tähän se keksi kaikkia erivärisiä irtopäällisiä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti