Gloria Blog Awards – käytä ääntäsi!

Gloria Blog Awards on täällä taas. Ja tällä kertaa voit "lukijoiden suosikkiblogiksi" äänestää ihan mitä tahansa blogia, kolmessa eri kategoriassa.

Minun ääneni sisustusääneni menee (kisan tuomaristonkin ehdolle asettamalle) Diagnoosi Sisustusmanialle. Ei pelkästään siksi, että blogi on mahtava, vaan myös henkilökohtaisista syistä. Tutustuin sisustusmaanikkoon sattumalta talokatastofimme aikoihin. Olin siis jo aiemmin lukenut blogia löydettyäni sen sattumalta (muistaakseni googlen hakusanalla "puukori"), ja kun talohuolemme alkoivat, sattui jossain akkainlehdessä olemaan juttu otsikolla "hometalosta unelmakodiksi". Pakkohan se oli lukea, vaikka lehti oli jo menossa roskikseen. Huomasin heti ensimmäisestä kuvasta, että tämähän on tutun näköistä, ja artikkelista päätellen tyyppi vielä asuukin jossain lähiseudulla! En kauaa miettinyt, vaan otin yhteyttä – sain vinkkejä, apua, olkapään ja uuden ystävän (jolle toki olen myös hieman avoimesti kateellinenkin, koska hän saa asua vanhassa talossa ja minä en...)

Ruokaääneni menee Kulinaarille. Hän on paitsi hyvä ystävä, myös pelastanut monesta ruokapulasta. Eikä pelkästään neuvoilla vaan myös työnteolla, esim. näillä parhailla koskaan maistamillani voileipäkakuilla.

Olen siis äänissäni hyvinkin puolueellinen ja otan tämän henkilökohtaisesti. Mutta eikös se ole vähän tarkoituskin? Blogit ovat huvia ja viihdettä, niihin on henkilökohtainen suhde, ne tuovat iloa ja apua elämään. Kiitos siis molemmille olemassaolosta!

P.s. Tyyliblogiääneni menee Freelancer's Fashionille. Siitä ei epäilystäkään. Kirjoittaja on myös "opiskeluaikojen puolituttu", mutta sillä ei ole tässä merkitystä. Vain tyylillä. Näette kun katsotte!

Asuntomessut 2013, osa 3: pari kivaa ajatusta

Alla osittain samaa ja osittain uutta, siis pari mukavaa ideaa, jotka ainakin jollain tavalla sovelletaan meillekin...

Viljelylaatikot. Tomaatit aurinkoiselle etelärinteelle. Nam.

Visapaja valmistaa magneeteilla toisiinsa liitettäviä kattausalustoja, joista saa välikiilojen avulla myös mutkittelevia. Näitä kun saisi vielä valkoisina, niin ostaisin.

Nyt tiedän, mitä teen ylimääräisille Lundia-tikkaille.

Pienet kaapit katonrajassa täyttävät turhan tilan ja kätkevät turhan tavaran. Joulukoristeille, skumppalaseille, omelukoneelle, silitysraudalle... ja kaikelle muulle, mitä kunnon perheenäiti käyttää vain kerran vuodessa.

(Kyllä, ihan tarkoituksella siinä lukee omelukone. Ostin vuosia sitten kirppikseltä kyseisen laitteen, ja hintalapussa luki "omelukone 100 mk". Siitä lähtien se on meidän perheessä ollut tuolla nimellä.)

Maalaus suoraan seinään. Osa ulkoa näkyvää maisemaa. 

 

Betoniset, ihan muuhun käyttöön tarkoitetut asiat osana sisustusta.

Musta sisäkatto...

...ja kupariset huonekalut. Ja puun oksat maljakossa. Niin, pitääkö niiden aina olla kukkia?

Molemmat ylläolevat Deko-lehden sisustamasta Maja-talosta (heh), josta voit lukea lisää vaikkapa täältä.

Asuntomessut 2013, osa 2: mustavalkoista ja turkoosia, puuta ja betonia. Sekä yksi pohjapiirros ja paljon tarroja.

Se on kuulkaa värien käyttö nyt kielletty sisustuksessa.

Paitsi turkoosin ja muutaman muun sitä lähellä olevan sinisen. Ja ihan muutamaa pinkkiäkin saa käyttää, mutta niiden kanssa pitääkin sitten mennä överiksi. Muutama makuu- ja kylpyhuonekin oli siihen tapaan sisustettu, että ei ihme jos ukon tekee mieli karata välillä autotalliin tai parin neliön tekniseen tilaan muka jotain nikkaroimaan.

Ja se on kuulkaa nyt aivan pakko laittaa tarroja seinille. Älkää luulko, että inhoaisin sisustustarroja. Ehei, itse asiassa niitä on paljon kivojakin. Tykkään minä leipoakin, mutta en minä silti halua, että keittiöni seinällä lukee lehmänkokoisilla kirjaimilla "muffinssi". Kun olet kävellyt läpi kymmeniä taloja, joissa lähes jokaisessa on seinätarroja lähes joka huoneessa, tunnet hetkellistä vihaa jopa lapsesi tarrakirjaa kohtaan.

Kaiken kaikkiaan, tuntuu kuin kaikki 29 taloa olisi tehnyt sama sisustussuunnittelija. Hänellä on meneillään vaalea tai valko-musta (osittain vielä korkeakiiltoinen) kausi – höystettynä tarroilla, puupinnoilla ja turkoosilla. (Ainoa?) mielenkiintoinen asia: betonilattiat sisätiloissa muutamassa kohteessa. 

Tässä vaiheessa muistutus itselle: nämä ovat asuntomessut, eivät sisustusmessut. No... tarjolla on 29 taloa, joissa melkein kaikissa on sama pohjapiirros. Muistaakseni tämän tyyppistä pohjaa ei löytynyt Kastellin lisäksi kuin yhdeltä muulta talotoimittajalta silloin, kun me teimme valintaa? Nopeasti selitettynä: eteisestä avautuu pitkä olokeittiö, jonka kaikki ikkunat ovat samaan suuntaan, ja kaikki makkarit on sijoitettu toiselle pitkittäispuolelle taloa. Nyt niitä on joka valmistajalla, ja se jos mikä tekee asuntojen erilaisuutta tutkiskelevan messukävijän visiitistä vähän tylsähkön (varsinkin kun se pohjapiirros on ihan sama, minkä näkee joka päivä kotiin tullessaan).

Joten pitkittäisiä olokeittiöitä ja betonilattioita, turkooseja ja tarraseiniä, olkaapa niin hyvät:

 

 

 

 

 

 

 

He hee, tämäpä onkin tapetti!