Arkistojen kätköistä: evakon taivas

Tämäkin postaus on taas löytö julkaisemattomien luonnosten aarrearkusta – eräänlainen osavuosikatsaus evakkoasumiseen. Kun muutimme evakkoon hometalosta, luulimme vielä korjaavamme vanhan talon. Evakkoretki muuttui pian pidempiaikaiseksi asumiseksi, lopulta lähes tarkalleen kokonaiseksi vuodeksi (Ei muuten ole helppoa saada vuokra-asuntoa, jos aloittaa puhelun sanoilla: "En vielä tiedä kuinka lyhyeksi aikaa tarvitsemme..."

Materiaalitori(t) kierrättäjille

Eli "mulle roska on toiselle aarre".

Aiemman paskat kirppislöydöt -postauksen innoittamana: kai te ihan oikeasti tiedätte, että lähes kaiken voi kierrättää? Että maailmassa on aika paljon ihmisiä, jotka tarvitsevat kaikenlaista, mitä sinä jatkuvasti heität roskiin (ja että kaatopaikat alkavat ihan oikeasti olla täynnä kaikkea, minkä olisi voinut käyttää vielä johonkin muuhun?)

Enkä puhu nyt sohvasta, joka oli hylätty UFFin laatikon taakse tai uunista, jonka päätyi metsikköön. (Niistä ei voi enää kuin ajatella ihmisten älyttömyyttä, varsinkin kun esim. pääkaupunkiseudun, ja varmaan monen muunkin seudun Kierrätyskeskus HAKEE NE ILMAISEKSI POIS.)

Tarkoitan nyt tyhjiä kahvipaketteja, nappeja ja helmiä, naarmuisia CD-levyjä, rikkinäisiä kumisaappaita ja revenneitä farkkuja. Ja vaikkapa astmalääkeannostelijan sisältä löytyviä kierrejousia.

Facebookista löytyy esim. ryhmä nimeltä Materiaalitori kierrättäjille, jossa annetaan/vaihdetaan/kerätään kaikkea, jota voidaan käyttää askarteluun ja käsitöihin. Materiaalitorilla on sekä valtakunnallinen että paikallisia ryhmiä, jotka tietysti ovat parempia, koska postimaksut ja bensat säästyvät. Löydät oman Materiaalitorisi aika helposti:

Esimerkiksi Uudenmaan ryhmässä etsitään ja otetaan tällä hetkellä vastaan esim. juomatölkkien klipsuja ja tyhjiä kahvi- ja kissanruokapakkauksia, vanhoja joulukortteja, VHS-kasetteja (matonkuteiksi), kinder-munapalloja ja muuta pääsiäismunista löytyvää, palapelien irtopaloja ja rikkinäisiä lastenkirjoja... ja esim. "tarvikkeita toiminnalliseen matematiikkaan ... vain mielikuvitus on rajana".

Nämä eivät siis ole pelkästään yksittäisiä ihmisiä, jotka tekevät itse käsin. Myös erilaiset päiväkodit ja koulut, kuvataidekoulut, työpajat ja harrasteryhmät etsivät jatkuvasti ihan kaikenlaista materiaalia askarteluun. Vai luulitteko, että niiden tarhassa tehtyjen veskipaperirullataideteosten materiaali on ostettu kaupungin rahoilla jostain vessapaperirullakaupasta?

Lainaus eräästä Materiaalitorille postatusta kirjoituksesta:

"Pienenä vinkkinä haluan kertoa, että lähes kaikki Suomen vammaisyhdistykset painivat epätoivoisesti varojen niukkuuden kanssa. Halua olisi toiminnan järjestämiseen sairaille ja vammaisille, mutta rahaa ei. Lahjoitusmateriaaleista valmistettujen tuotteiden myynti myyjäisissä tuo pienen tarpeellisen lisän kassaan. Valmistaminen sinänsä on jo kuntouttavaa toimintaa, ja vielä mukavampaa, jos ei tarvitse murehtia raaka-aineiden hintaa. Tuotto käytetään yhdistysten jäsenten hyväksi virkistystoimintaan.

Jäsenistön korkean iän takia monestakaan yhdistyksestä löydy henkilöä, joka osaisi netistä hakea lahjoitustarvikkeita. Joskus postittaminenkin on hyvin epätaloudellista, postimaksut nousevat kalliimmiksi kuin itse tuote. Omalla paikkakunnallasi on melko varmasti joku potilas- tai vammaisyhdistys, jolle voisit myös materiaalia tarjota. Kannattaa siis kysyä paikallisilta hyväntekeväisyysjärjestöiltä, olisiko heillä tarvetta materiaalille, josta olet luopumassa."

You get the point? Joten seuraavan kerran, kun takistasi irtoaa nappi ja olet heittämässä sitä roskiin (pahimmassa tapauksessa koko takkia), mieti uudelleen.

Kiitos ja anteeksi paasaus.

Ikea *****#%!****

Ja niin paljon kuin minä olen sitä Ikean keittiön ihanuutta ja hyvyyttä ja toimivuutta ja ties mitä hehkuttanut. No arvatkaapas mitä. Ikea uusi keittiömallistonsa kokonaan. Jo keväällä, niihin aikoihin, kun meidän keittiömme valmistui.

Faktum-sarjaa mainostettiin sillä, että ihan kaikki sopii kaiken kanssa yhteen. Missään vaiheessa asiakkaalle, joka oli rakentamassa kokonaista uutta Faktum-kokonaisuutta, siis tekemässä suhteellisen isoa tilausta keittiön (ja kodinhoitohuoneen) kaapistoista, ei KUKAAN, ei keittiösuunnitteluosastolla, ei lukuisissa puhelinkeskusteluissa asiakaspalvelun kanssa, ei asiakassuhteen jälkihoitosähköposteissa maininnut:

"Hei muistithan ostaa varmasti kaikki tarvitsemasi osat,

koska tämä koko sarja poistetaan ihan just ja sitten niitä ei enää saa."

Jep. Maaliskuussa tuli Metod. TÄYSIN UUSI, VAU, ENNENÄKEMÄTÖN (ja pssst, täysin yhteensopimaton vanhan sarjan kanssa). Ja samaan aikaan Faktum katosi, hiljaisuudessa, Metodista pidetyn mökkälän taustalla. Olemme siis neljää hyllylevyä vaille valmiit. Koska tiukassa raksarahatilaneteessa täytyy pririoisoida, mitä ostetaan tämän kuun liksasta ja mitä ilman pärjätään vielä kuukausi. Noita neljää hyllylevyä en enää saa. Ruotsista jostain varastosta kuulemma löytyisi, mutta "ei kannata tilata noin vähää kerralla".

Murinaa.

Pala historiaa

Minun on pitänyt kuvata kaikki vanhasta talosta mukaan otetut "vanhat, alkuperäiset asiat", mm. wc-paperiteline, metalliset koukkunaulakot sekä tämä olohuoneen seinästä pelastettu pala eristyspahvia, ja kirjoittaa niistä kaikista yksi kokoelmapostaus. Kuluneen viikon tapahtumien jälkeen tämä kehystetty muisto ansaitsi kuitenkin ikioman kuvaussessionsa.

Lisätietoa Gummitehtaan ja Nokian yhteisistä vaiheista mm. täältä Wikipediasta.

Ne pas**t kirppislöydöt

Paskat kirppislöydöt on blogi, jota seuraan ja kikatan. Toki sielläkin nykyään joskus väännetään väkisin paskaa ihan ok-kirppislöydöistä (ja samalla paljastetaan joidenkin ihmisten kummallinen käsitys uuden ja käytetyn tavaran välisestä erosta ja siitä, että mitä kaikkea oikeasti voi kierrättää* – ei se ole tyhmä joka myy vaan se joka ei ymmärrä miksi myydään). 

Tässä muutamia omia bongauksia – eivät toki löytöinä ihan paskoja, mutta ainakin teksteiltään hauskoja:

Kiitos selvennyksestä, luulinkin niitä villapipoiksi.

*Ja siis kyllä, lähes kaiken voi kierrättää, jopa tyhjät kahvipussit voi viedä kierrätyskeskukseen. Ajatelkaapa, joku ihan oikeasti valmistaa niistä uusia tuotteita, joita joku toinen sitten ostaa, oho.