Liköörini sai nimensä vanhan talon mukaan:
ensimmäinen pullo Herra Elon Huvilalikööriä, olkaa hyvä!
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Kun tajusin, että herukoista voi tehdä likööriä, minulla ei ollut enää mitään ongelmaa valtavan marjasadon kanssa.
Tosin tässä menin siitä, missä oli herukanoksa matalin, sillä oikeaoppista likööriä olisi pitänyt odotella parikin kuukautta...
Tähän käytetään punaviiniä, ja tadam, homma on vajaassa viikossa valmis! Olen tehnyt jo kaksi satsia kutakuinkin näin:
1 kg (2
l) mustaherukoita
n. 6 dl
tummaa siirappia
1 pullo
(75 cl) punaviiniä
1 dl
vodkaa
Sekoita
marjat ja siirappi kulhossa. Lisää punaviini.
Anna seistä 4–5 päivää. Sekoita
pari kertaa päivässä.
Siivilöi marjat pois. Lisää vodka.
Pullota.
Alkuperäinen resepti löytyy täältä. Minä korvasin ehdotetun siirapin saman valmistajan ihan tavallisella tummalla siirapilla. Yhden kilon pahvipaketista sain ulos hieman reilut 6 desiä, samoin seuraavaan erään käyttämästäni muovipulloversiosta. Viiniksi valitsin 1) J.P. Chenetin Cabernet-Syrahin ja 2) espanjalaisen El Copero Tinton – molemmat oikeastaan vain edullisen hinnan & sopivan pullon vuoksi. Huom. reseptillä saatava liköörimäärä ei mahdu yhteen 75 cl:n pulloon, vaan tarvitse lisäsäilytystilaa.
Siirappi-punaviinistä kalastamani herukat keitin hilloksi,
ensimmäiset tällä perusohjeella ja toiset tällä vaniljaisemmalla.
P.S. Englannissa mustaherukan lajikkeita on nimetty erityisesti jonkun hepun mukaan. On Ben Alder, Ben Avon, Ben Connan, Ben Dorain, Ben Gairn, Ben Hope, Ben Lomond ja Ben Loyal, Ben More, Ben Sarek, Ben Tirran, Ben Zona ja tietenkin Big Ben. No, ammatin varjopuolia on se, että sanoista on otettava selvää... Oikeasti se ei ole kukaan heppu. Nimeäminen johtuu siitä, että herukoita kasvatettiin Skotlannissa, ja lajikkeita nimettiin Skotlannin vuorien mukaan. Alkuperäinen vuorta tarkoittava sana gaelissa & vanhassa irlannissa on "beinn". Siis Benin Huvilalikööriä, olkaapa hyvät!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti